Kotitalouden varautuminen
> **⚠️ Työversio – sisältöä validoidaan parhaillaan**
>
> Tämä sivu on oppaan rakenteen laatimista varten tehty ensimmäinen tekstiversio. Tiedot tarkistetaan ja niitä täydennetään yhteistyössä asianomaisten viranomaisten ja kumppaneiden kanssa ennen lopullisen version julkaisemista.
## Koti, joka pystyy jatkamaan toimintaansa
Kotitalouden varautumisessa ei ole kyse poikkeuksellisten tilanteiden ennakoimisesta.
Sen tarkoituksena on mahdollistaa kodin ja sen asukkaiden perustarpeista huolehtiminen myös silloin, kun jotkin palvelut ovat tilapäisesti poissa käytöstä.
Sähkökatkon, vedenjakelun keskeytymisen, liikkumisvaikeuksien tai viestintähäiriön ei välttämättä tarvitse keskeyttää arkea.
Muutamat yksinkertaiset tavat auttavat selviytymään näistä tilanteista rauhallisesti ja omatoimisesti.
## Arkeen perustuva varautuminen
Suomen viranomaisten suositukset perustuvat käytännönläheiseen lähestymistapaan.
Tarkoituksena ei ole hankkia suuria varastoja tai erikoisvarusteita.
Varautumisessa on ennen kaikkea kyse kodin järjestämisestä niin, että voidaan edelleen:
- juoda ja valmistaa ruokaa;
- valaista koti;
- pysyä lämpimänä;
- pitää yhteyttä;
- jatkaa välttämättömiä lääkehoitoja;
- saada luotettavaa tietoa.
Useimmat suositellut varusteet löytyvät jo monista kodeista. Varautumisessa on ennen kaikkea kyse niiden täydentämisestä, kunnossapidosta ja siitä, että niitä osataan käyttää.
## Varautuminen askel kerrallaan
Kaikkea ei tarvitse järjestää yhdellä kertaa.
Varautumista voidaan kehittää vähitellen kotitalouden tarpeiden mukaan.
Säännöllisesti tehdyt pienet parannukset ovat yleensä tehokkaampia kuin kiireessä tehty suuri hankinta.
Näin varautuminen on kaikkien saavutettavissa.
## Lapin erityispiirteet
Lapissa pitkät etäisyydet, ilmasto-olosuhteet ja harva asutus korostavat vähimmäisomatoimisuuden merkitystä.
Omatoimisuuden tarkoituksena ei ole korvata julkisia palveluja.
Sen avulla arkea voidaan yksinkertaisesti jatkaa normaalisti palvelujen palautumiseen tai tarvittaessa avun saapumiseen asti.
## Mukauta varautuminen omaan kotitalouteen
Jokainen kotitalous on erilainen.
Varautumisessa on otettava huomioon:
- asumismuoto;
- asunnon sijainti;
- asukkaiden määrä;
- asukkaiden ikä;
- mahdolliset lääkehoidot;
- lemmikkieläimet;
- elämäntavat.
Tehokas varautuminen vastaa ennen kaikkea asunnossa elävien ihmisten todellisia tarpeita.
## Eri aihealueet
Seuraavilla sivuilla esitellään tärkeimmät asiat, joiden avulla kotitalouden kriisinkestävyyttä voidaan kehittää vähitellen.
### **Vesi ja ruoka**
Sopivien varastojen kokoaminen, juomaveden hallinta ja ruokahuollon järjestäminen siten, että perustarpeet voidaan kattaa usean päivän ajan.
### **Valaistus ja energia**
Yksinkertaisten ratkaisujen suunnittelu valaistuksen, viestinnän ja olennaisen tiedonsaannin jatkamiseksi sähkökatkon aikana.
### **Lämmitys ja asumismukavuus**
Oman asunnon käyttäytymisen ymmärtäminen, lämpöhäviön rajoittaminen ja miellyttävän sisäympäristön säilyttäminen lämmityshäiriön aikana.
### **Terveys ja lääkkeet**
Hoitojen jatkuvuuden varmistaminen, hyödyllisten terveystietojen valmisteleminen ja kotitalouden erityistarpeiden ennakointi.
### **Omatoimisuus arjessa**
Sellaisten tapojen kehittäminen, joiden avulla tilapäisistä häiriöistä voidaan selviytyä rauhallisesti ilman suuria muutoksia elämäntapaan.
### **Haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt**
Varautumisen mukauttaminen lasten, ikääntyneiden, pitkäaikaissairaiden tai muiden erityistä huomiota tarvitsevien henkilöiden tarpeisiin.
## Varautuminen kehittyy ajan myötä
Varautuminen ei ole koskaan lopullisesti valmis.
Kotitalouden tarpeet muuttuvat ajan myötä samoin kuin vuodenajat, varusteet tai perheen kokoonpano.
Varusteiden säännöllinen tarkistaminen, käytettyjen varastojen täydentäminen ja järjestelyjen mukauttaminen auttavat ylläpitämään sopivaa varautumistasoa ilman erityistä vaivaa.
## Muista tämä
Kotitalouden varautuminen ei tarkoita kriisin odottamista.
Kyse on kodin asteittaisesta järjestämisestä niin, että se pystyy edelleen vastaamaan asukkaidensa perustarpeisiin joidenkin palvelujen ollessa tilapäisesti poissa käytöstä.
Suomessa tämä kyky on yksi kotitalouksien kriisinkestävyyden perusteista ja täydentää julkisten palvelujen toimintaa.