⚠️ Työversio – sisältöä validoidaan parhaillaan

Tämä sivu on oppaan rakenteen laatimista varten tehty ensimmäinen tekstiversio. Tiedot tarkistetaan ja niitä täydennetään yhteistyössä asianomaisten viranomaisten ja kumppaneiden kanssa ennen lopullisen version julkaisemista.

Omatoimisuus ja vastuu#

Suomessa varautuminen perustuu yksinkertaiseen periaatteeseen: jokaista kannustetaan kykenemään selviytymään arjen tavallisimmista häiriöistä.

Tämä omatoimisuus ei tarkoita sitä, että jokaisen pitäisi ratkaista kaikki vaikeudet yksin.

Sen tarkoituksena on ennen kaikkea rajoittaa pienten häiriöiden seurauksia ja säilyttää julkisten palvelujen toimintakyky tilanteisiin, joissa niiden apua todella tarvitaan.

Hyvä tietää

Suomessa omatoimisuutta ei koskaan esitetä pelastuspalvelujen vaihtoehtona.

Se muodostaa varautumisen ensimmäisen tason yhteiskunnassa, jossa jokainen toimija – kansalaiset, yritykset, järjestöt ja viranomaiset – kantaa oman osansa vastuusta.

Jokaiselle sopiva vastuu#

Jokaista kannustetaan arvioimaan omaa tilannettaan.

Elämäntavasta riippuen tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:

  • muutamien välttämättömien varastojen ylläpitämistä;
  • virallisten suositusten tuntemista;
  • matkojen suunnittelua;
  • kodin ja ajoneuvon kunnossapitoa;
  • hyödyllisten varusteiden pitämistä toimintakunnossa;
  • kotitalouden erityistarpeiden ennakointia.

Tarkoituksena ei ole saavuttaa kaikille samanlaista varautumistasoa vaan toteuttaa omaan arkeen sopivia toimenpiteitä.

Omatoimisuus hyödyttää kaikkia#

Yksilön omatoimisuus hyödyttää suoraan koko yhteiskuntaa.

Kun kotitalous pystyy selviytymään jonkin aikaa sähkökatkosta, liikenteen keskeytymisestä tai muusta rajallisesta häiriöstä, pelastuspalvelut voivat keskittää voimavaransa haavoittuvimmassa asemassa oleviin henkilöihin tai todella kiireellisiin tilanteisiin.

Yksilön varautumisesta tulee näin konkreettinen panos yhteiseen kriisinkestävyyteen.

Hyvä käytäntö

Ennen uusien varusteiden hankkimista kysy, pystyykö kotitaloutesi jo selviytymään rauhallisesti tavallisimmista tilanteista:

  • sähkökatkosta;
  • vedenjakelun keskeytymisestä;
  • viestintähäiriöstä;
  • merkittävästä sääilmiöstä.

Varautuminen alkaa yksinkertaisista tarpeista.

Osaa pyytää apua#

Omatoimisuus ei tarkoita sitä, että avun pyytämistä pitäisi epäröidä silloin, kun sitä tarvitaan.

Sen tunnistaminen, että tilanne ylittää omat voimavarat, kuuluu olennaisena osana hyvään varautumiseen.

Jos ihmiset ovat vaarassa, kyseessä on lääketieteellinen ongelma tai poikkeuksellinen tilanne, asianomaisiin palveluihin on otettava nopeasti yhteyttä.

Varautuminen ja avun hakeminen eivät ole vastakohtia: ne täydentävät toisiaan.

Keskinäinen luottamus#

Suomalainen yhteiskunta perustuu kansalaisten ja instituutioiden väliseen luottamukseen.

Viranomaiset antavat suosituksia, järjestävät pelastustoimintaa ja huolehtivat julkisille palveluille kuuluvista tehtävistä.

Kansalaisia puolestaan kannustetaan:

  • noudattamaan virallisia suosituksia;
  • toimimaan vastuullisesti;
  • välttämään toimintaa, joka voi pahentaa tilannetta;
  • edistämään mahdollisuuksiensa mukaan yhteisön toimivuutta.

Tämä luottamus helpottaa epätavallisten tilanteiden hallintaa.

Yleinen suositus

Varautuminen on tehokkainta, kun se ymmärretään jaettuna vastuuna.

Kansalaiset kehittävät omatoimisuuttaan tavallisia tilanteita varten, kun taas viranomaiset keskittävät voimavaransa toimivaltaansa kuuluviin tehtäviin.

Varautuminen muuttuu ajan myötä#

Tarpeet muuttuvat vuodenaikojen, iän, kotitalouden kokoonpanon ja elinolosuhteiden mukana.

Varautuminen ei siis ole kerran saavutettava päämäärä.

Siinä on kyse tapojen, varusteiden ja järjestelyjen säännöllisestä tarkistamisesta, jotta ne vastaavat edelleen omaa tilannetta.

Tärkeä huomio

Omatoimisuus ei tarkoita vaikeuksista selviytymistä yksin.

Se tarkoittaa kykyä hallita tavallisimmat tilanteet niin, että yhteinen solidaarisuus voi toimia täysimääräisesti silloin, kun olosuhteet sitä edellyttävät.

Muista tämä#

Suomessa omatoimisuus ja solidaarisuus eivät ole vastakohtia.

Ne täydentävät toisiaan.

Kehittämällä omaan tilanteeseensa sopivaa omatoimisuutta jokainen vahvistaa perheensä, naapurustonsa ja koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.